Ypäjä part 3/3 (pitkä postaus!)

Aamulla herätys ei ollut edes kovin aikaisin - taisimme herätä Ninan kanssa noin puoli yhdeksän aikaan, joka on oikeasti ihanan luksusta. Hevosen tavarat oli kokonaan pakattu traileriin edellisenä iltana, jotenka ennen lähtöä tarvitsi vain meikata, syödä aamupala ja pakata miltein puhdas hevonen kyytiin, sekä heittää omat tavarat autoon.

matkalla pelailimmekin mitä ihmeellisimpiä pelejä padillani

Ypäjälle saavuimme noin kello 12.00. Hevonen asusti IV-tallissa, joka on Ypäjä hallin vieressä. Karsina oli oikein hyvässä paikassa, sillä se oli miltein tallin perällä, jossa on lämmintä, eikä Rassea tarvinnut ollenkaan loimittaa. Lähellä ulko-ovea olevat boksit ovat taas todella kylmiä ja rauhattomia.

kiva keli hei...? Ja tää oli tää KUIVA hetki

 Harjailimme hevosen ja vaihdoin itselleni kilpailuvaatteet päälle. Radan käveltyäni lähdin verkkaan, jossa tuli ensimmäinen yllätys - hevonen stoppasi paikoilleen ja lähti peruuttamaan sata lasissa taaksepäin. Onneksi minulla oli isä auttamassa, ja saimme talutettua Rassen toiseen päätyyn, eikä tämän jälkeen ollut mitään ongelmaa verkassa - ihme hevonen ....

VRUUUUM

90cm rata olikin oikein hyvä ja rauhallinen, ja saimme tulokseksi siis 0-0 sijoituksen 9/28. Luokassa sijottui 7, eikä sijoitus jäänyt kuin alle sekunnin päähän. 100cm rata olikin sama, joten kävin vain vilkaisemassa radan lävitse muutosten varalta ja katsoin muutaman tien uudelleen. Luokkahan oli meidän ensimmäinen yhteinen metri, mutta asia ei oikeastaan stressannut juurikaan minua, sillä 90cm on mennyt todella hyvin. Verryttelyssä hevonen tuntui vielä paremmalta kun edellisen luokan verryttelyssä, ja hoidin vain hevosen rennoksi. Osa verryttelyhypyistä oli kyllä aika huonoja kuskin nyppimisen vuoksi, mutta lähdin hyvillä mielin radalle. Rata sujuikin odotettua paremmin, ja vasta viimeisen sarjan a-osa tuli alas hieman huonon paikan vuoksi. Hevonenhan ei ole kovin varovainen perusluonteeltaan, mutta sitä saa aika hyvin radalla skarppailemaan. Lopputulos oli silti 13/33.

♥

:DDDD !

Illalla minä ja Nina pidimmekin sitten hauskaa - joskin valloitimme kaikkien mielestä varmaan
koneen liian pitkäksi aikaa. Minä datasin ja Nina pelasi Ipadillani villinä temple runia. Menimme nukkumaan myöhään, enkä saanut unta kunnolla kaatosateen ja hirmuisen tuuletuksen vuoksi. Silti lauantai aamuni käynnistyi klo 6.00 poika saunoo kappaleen tahdissa. Jouduimme antamaan aamuruuan pimeässä tallissa, joskin selvisimme kätevästi fikkarin ja kännykän valon avulla. Rasse oli tietenkin kaikkien riemuksi piehtaroinut yöllä, mutta loppujen lopuksi se "KAAMEA LIKA JA HURJA MÄÄRÄ KURAA" olikin vain pois pyyhkäistävää turvetta.

Aamumme jatkui aamupalan ja pakkaamisen merkeissä, ja olimme sopivasti 8.20 takaisin katsomassa rataa. Olin luokassa vasta 51 lähtijä, joten kerkesin katsoa rauhassa ponien suoritukset - ja ponit muuten pinkoivat kauhean kovaa kyytiä! Varustuksen ja verryttelyn kautta päädyimmekin radalle - ja tavoitteena oli sijoitus, sillä halusin sen ruusukkeen! Rata oli ehdottomasti viikonlopun huonoin - hidastelua ja vingurtelua, liikaa laukkaa pois ja vähän hevonen yksin osan aikaa, mutta silti lopputuloksena oli sija 8/54 ja ensimmäinen hieno ruusuke mukaan!

kummalla on parempi peräänanto? :)

verryttelystä

Metriin lähdin hakemaan parempaa rataa, enkä nollaa. Puomeilla ei ole väliä jos rata on muuten hyvä, sillä ne pysyvät kyllä sitten kun ratsastus vakiintuu. Rata kuitenkin meni paremmin kun uskalsin ikinä toivoa, ja sijoitus oli 12/76. Sain paljon kehuja hevosen entisen ratsastajan valmentajalta, ja hän sanoi rataa oikeasti hienoksi :) Ihana Rasse ♥

vilkuttelen alamaisilleni d44

Tämän jälkeen heppa vietiin boksiin ja sille laitettiin kylmäsuojat. Kävin hakemassa toisenkin ruusukkeen ja pakkasimme sitten heppasen traileriin. Kotimatkalla kävimme vielä syömässä Forssan apsilla, joten ei taida kellekään olla epäselvää kuka vähän taas söi viikonlopun aikana! Kotona kerkesinkin olla noin kaksi tuntia, joiden aikana juoksin laittaen hevosta pois ja suihkuun ja siitä kaverille hänen 18v juhliaan viettämään. Ja oli muuten hauskaa!

Eikä vieneet, ei saaneet ne pois tätä loistavaa tunnelmaa.

- Laura