Punainen takki!

TÄMÄn keskustelun luettuani aloin miettimään hieman suomalaisten suhtautumista ratsastuksessa perinteitä kohtaan. Jos jokin faktani menee pieleen, korjatkaa. Olen ihminen (ja näin ollen erehtyväinen ehe ehe).

Horze kilpailutakki B vertigo tina

Punainen takki on siis kilpailuissa käytettävä takki, jota on tietääkseni entisaikana käyttäneet miehet kettumetsällä. Kun ratsastuksessa alettiin sitten kilpailemaan, oli naisille varattu tumma (sininen tai musta) takki. Nykyisin punainen takki on ratsastuksessa suojeltu väri - myös vihreä on "suojeltu", sillä se on tarkoitettu kansainvälistä kilpaileville irlantilaisille, ja myös yleinen käytäntö on se, että lähinnä hollantilaiset ovat kirkuvan oranssissa takissa hypänneet. Punaista "saa" siis käyttää (eri lähteiden mukaan) silloin kun on kilpaillut kansainvälisissä kilpailuissa, hypännyt 140cm luokan tai esimerkiksi GP'n, mutta siis silloin kun on oikeasti jo korkealla kilpaillut ja menestynyt. Ymmärrän myös punaisten takkien käytön jos maan lipussa on punaista (esim. Tanska).

Ratsastus on kuitenkin laji, joka on oikeasti vanha, ja tarkoitus tässä lajissa on olla ennen kaikkea elegantti ja tyylikäs - kouluratsastus on erinomainen esimerkki, siellähän silinterin muuttuminen kypäräksi oli oikeasti ISO asia, vaikka se oli vain ja ainoastaan turvallisuuden vuoksi. Esimerkiksi taas hip hop tanssissa (mikälie oikea termi sillekin) tarkoitus on olla todella räväkkä ja huomiota herättävä, ja siellähän esimerkiksi hiuksia laitellaan välillä "miten sattuu".

Siksi on minusta outoa, että suomeen on alkanut ratsastuspiireihin kotiutua tapa, että tälle kirjoittamattomalle säännölle viitataan täysin kintaalla ja lähinnä kysymys on "MITÄ SIT PITÄKÄÄ PELLET OMISTA ASIOISTANNE HUOLET OOTTE VAA KATEELLISIA KU OMA MAMA EI OSTANU PUNASTA TAKKIA", vaikka oikea kysymys on se miksi kuvitellaan olevan jotain niin suurta että oikeasti ansaitaan se takki.

Entäs esimerkiksi jokin muu vanha laji? Esimerkiksi ymmärtääkseni (googlattuani vyösääntöjä) judossa on hyvin hyvin tarkat vyösäännöt joista kukaan ei jousta hippuakaan. Vaikka kuinka keltaisen vyön käyttäjä katselisi "kyllä toi musta vaan mun vaatteisiin sointuis paremmin", ei hän todellakaan voisi sitä laittaa. Miksi siis yhtäkkiä saamme alkaa päähänpistojemme myötä muokkaamaan ratsastuksesta lajia jossa ei ole millään harvoilla kirjottamattomilla säännöillä mitään merkitystä?


Eikö olisikin siis mukavaa alkaa taas muuttaa lajia perinteisempään suuntaan, etenkin kun takkien ei tarvitse olla vain mustia, sinisiä tai harmaita - nykyään kun on esimerkiksi jo näkynyt upeita vaaleansinisiä takkeja, mutta esimerkiksi KL'ltä on tullut ulos täydellisen pinkki takki! Ja varmasti kun vain jollekulle osaavalle kankaan viette, voitte vaikka teettää täysin omanvärisen takin - liilan, kenties mintun vihreän? Tai ehkäpä haluatte oikeasti kunnolla repäistä ja teetätte valkoisen takin johon kiinnittelette paljon erilaisia timantteja? Olkaa erilaisia, mutta silti perinteitä kunnioittaen!

Ainakin itse kun menen kisoihin, on tavoitteenani on mahdollisimman tyylikäs, vaikka esimerkiksi koulussa saatan huidella menemään lökäreissä tai bileissä olen todella vahvasti meikannut. Silti aina kaikkia muitakin kisaajia kunnioittaen kevyt ehostus, puhdas hevonen, puhtaat varusteet, "sliipatut" hiukset ja oikeanlaiset tavarat ilman hullua timanttimäärää on must. Myös toki sen vuoksi, että ratsastuksessa edustan itseäni, mutta myös sen vuoksi että se on siellä tapana.

***

Kommentoikaa, ottakaa kantaa! Solvatkaa, naurakaa, kehukaa tai itkekää. Tai tulkaa hakemaan keksi.

- Laura