Kävin hyppäämässä noin kuukausi sitten Laaksolla 110cm ja 120cm luokat. 110cm oli tosi jees - vähän hakemista ja säätämistä, mutta niin hyvä kun sillä kurapohjalla voi olla. 120cm oli taas ihan unelmarata kunnes käänsin viimeiselle linjalle jonka okserista Ipe ei suostunut enää menemään yli, Vieressä oleva pitkä vesi oli vissiin vähän liikaa.
 |
| © Nea |
 |
| © Nea |
Sittemmin olen loikkinut ihanalla Anssi-ponilla, joka on ollut kaikessa ihanuudessaan ihan paras. Olemme sen kanssa menneet jo 70-80cm rataa, siis ponilla joka aloitti hyppäämisen noin kolme kk sitten kunnolla ja jolle tuo 80cm este on oikeastaan maksimi mitä sen tarvitsee edes yksittäisenä ylittää nelivuotiaana! Ihana <3 ISKÄ HALUAN PONIN
Huomenna suuntana onkin sekä Anssin, että Rowilin kanssa kilpailut Valkeakoskella. Anssi menee ristikkoluokan ja 50-60cm, joista ensimmäinen rata mennään ihmettelemään koko paikkaa ja ravailemme radan läpi. Ajattelin etten verryttelyssä hyppää kun ehkä yhden esteen niin ei varmasti tule liian rankkaa, ja vasta toisessa luokassa otamme asian "tosissaan". Anssilla on välillä vähän pahana tapana olla niin innoissaan loikkimisesta, etten tiedä miten saan sen kääntymään, mutta sen näkee huomenna. Myös Rowil lähtee hyppäämään mielenvirkistykseksi 50-60cm, ja tavoitteena on voittaa luokka ;)
Tämä viikko kuitenkin on mennyt sairastellessa. Viime viikonloppuna olin parhaiden ystävieni 20v synttäreillä, jonka jälkeen ajattelin pienen nuhan kuuluvan asiaan, mutta kun perjantainakaan kuume tai järkyttävä kurkkukipu ei laantunut, marssin työterveyslääkäriin. Angiina. Angiina on syy, miksi kärsin koko viikon. Olin kuin puulla päähän lyöty, mutta jo ensimmäisen antibiootin jälkeen olo oli kymmenen kertaa parempi, ja nyt kolmen tabletin jälkeen olen miltein jo palautunut normaaliin.
Tänään sitten kävimme Outin kanssa pienellä traikkureissulla. Koska näyttelyihin ei päästykkään, olisi helppo ollut jättää tätäkin projektia pidemmälle, mutta koska Orvokin kuljetus meinasi olla vähän turhan haastavaa, emme halunneet tehdä samaa virhettä Outin kanssa. Joten varsa traikkuun ja matkaan. Kävimme bensiksellä kääntymässä ja sieltä tulimme takaisin - ja varsa seisoa nökötti traikussa ihan hiljaa ja onnellisena. Tuo varsa on unelmieni täyttymys ♥
Nyt jatkan kouluprojektin tekoa, mikä piti alottaa jo tunti sitten ... hmm....
palaillaan! :*
- Laura
