Extreme-urheilua! tai sitten ei...

Tänään Rassella oli vuorossa sitten hieman rauhallisempaa menoa! Päädyin ratsastamaan ilman satulaa, koska (poiketen monista kansallisen tason ratsastajista) olen vakaasti sillä kannalla, että hevosen täytyy mennä hyvin myös vaikkei sitä satulaa olekaan. Tiedän muutamia tapauksia, joissa hevonen on hullu ja kilipäinen ilman satulaa, muttei itselleni ole vielä sellaista vastaan tullut. 

Eikä tullut tänäänkään.

Yritin korjata vakavasti rapistunutta istuntaani ja opetella taas vähän paremmin ratsastamaan Rassea. Oli suuren tuskan takana pitää selkä suorassa, kädet hiljaa ja polvet puristamatta ja jalkaterä paikallaan - vaikka ne kaikki ovat aivan perusasioita! Inhottaa oikein kuinka huonosti ratsastan aina uutta hevosella - käteni heiluvat ja jalkani elävät aivan omaa elämäänsä.... 

JALKATERÄT !11 Äääärghthlidjvfioj

Aluksi ratsastin hevosen vain ja ainoastaan rennoksi ja pitkälle kaulalle - sen suurin ongelma on tosiaan ylös jännittäminen ja sitä pitää vaan jaksaa ratsastaa että sen saa pois. Kuitenkin (jos kuvista se välittyy) hevonen rentoutuikin loppua kohden todella kivasti!

Voisin kuitenkin omaa istuntaani analysoida vaikka kuinka kauan (ja varmasti joku soma anonyymikin voi kun niin tykkäätte minulle valittaa ;)). Vaikkei siellä suurempia virheitä joissain kuvissa olekaan, huomaan että jännitän osassa jalkaa tai katse painuu maahan tai selkäni nojautuu liikaa taakse. Olen lajissa perfektionisti, ja olen tyytyväinen vasta kun valmentaja kehuu kunnolla minua.