tiistai 24. heinäkuuta 2012

Kypärä asiaa ja siitä avautuminen

Mulla on nyt suuri tarve avautua kypärästä ja sen käyttämisestä. Olen ehkä pikkumainen ja typerä, ja toki minun haukkuminen mielipiteeni vuoksi / kannanottoa saa harrastaa aivan vapaasti.


Mutta en ymmärrä miksi sitä kypärää on niin vaikea päässä pitää. En vain tajua. Itse ratsastan AINA kypärä päässä, vaikka olen neljän vuoden aikana tippunut vain kerran, ja sekin oli vain pyörähtäneen satulan vika (käytännössä selässä pysyminen olisi ollut sula mahdottomuus, kun alla vauhkoontunut hevonen ja minun allani pyörähtänyt satula). Pelko kipua kohtaan on niin kova, että osaan tehdä vaikka minkälaisia ninja-hyppyjä pysyäkseni selässä. Enkä ota ikinä turhia riskejä. 


Monesti kypärättömyyttä perustellaan mm. pään hikoamisella. Ihan oikeasti, eikö tämä ole urheilulaji, eikö tässä olekin tarkoitus tulla kuuma? (Tämä tosin ei ole oma argumenttini vaan lainattu, kiitos sinä viisas joka tämän joskus minulle totesit!). Entäs sitten tämä "TÄÄ ON MUN OMA ASIA". Jep. Silloin kun lennät pää edellä johonkin ja kuolet, niin yllättäen se on sinun läheistesi, sukulaistesi, ystäviesi ja niin edelleen asia. Ei siis sinun, vaan heidän. 


Ja olkoon hevosenne kuinka lauhkeita tahansa, niistä joka ikinen voi kompastua tai pelästyä vaikkapa lintua. Ette keskity, ja tuloksena on se että lennätte sieltä nopeemmin kun olisit ikinä osannut arvata.


Ei sitä ikinä suunnitella etukäteen - vai olisinko minä tahallani lentänyt talvella pää edellä seinään ja hajottanut sekä kypäräni (KIITOS Tapiola kun korvasit sen kypärän!) että nilkkani? Se teki muuten todella kipeää. 


Tai olisinko vuonna -09 tahallani tippunut Ypäjän hallimestaruuden verryttelyssä 80cm kokoisella ravipystylle pää edellä niin että sain aivotärähdyksen? No en. En olisi ikinä uskonut että sen kokoiselle esteelle voi tippua, mutta hevoseni kompastui siihen ja humps, huonosti kävi.


Toki tilanne esimerkkini olivat huonoja - enhän vain kävellyt ja chillaillut, joka on varmasti todella turvallista. Ja kyllä, olen itsekin kentän ympäri kerran kävellyt Toffilla ilman kypärää, joskin se on ehkä vastuuttominta mitä olen ratsastuksen aikana ikinä tehnyt. Enkä tee sitä uudelleen. Mutta koska olemme liikenteessä elävän olennon kanssa, ei koskaan voi tietää missä siinä vihreitä pikkumiehiä näkyy. 


En tietenkään mene ikinä huippuratsastajille selittämään innoissani, kuinka sitä kypärää pitäisi päässä pitää, ja sinänsä minulle on yksi ja sama käyttävätkö muut kypärää, mutta sen perustelu typerästi on... no, ainakin naurettavaa.


Toivottavasti mahdollisimman moni pystyisi samaistumaan kantaani. 


miun ponillakin suojakupu päässä! Rowil riksussa 2011

(pst, superylläri lauantaina! Nyt jänskättää... sitä ennen Messilä here i come! Ja kuvapostaus riksusta myös tulossa, Kaisu ja Dipton oli niiiiin söpönä liikenteessä! Ja myös luvattu varustepostaus tulossa!)


- Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti