... / Laura

Viiminen viikko vierähti käynnistyy ...

En oikein osaa kertoa mitään kovin fiksua, joten en kerro juuri mitään hyödyllistä. Hevosarki on rullannut turhankin tasaisesti - olen jokaisena päivänä (vapaapäiviä lukuunottamatta) kiivennyt kyytiin, mennyt derbylle ja tehnyt joka päivä ihan perusjuttuja. Laukkaillut eteenpäin, koonnut, tehnyt vaihtoja (suorana!), väistöjä, taivutuksia ... en oikein osaa sanoa mitään fiksua.

En ole ikinä ennen joutunut hevosesta luopumaan. En siis tiedä mitä tässä yleensä tehdään. Meidän viimeinen ratsastuskerta on siis perjantaina Hartwall Areenalla. Miltä se tulee tuntumaan? Tulla pois radalta ja tajuta että se oli sitten siinä? Outoa.

Tepon tunti meni todella hyvin viime viikolla. Siitäkin on oikeasti miltein viikko? En ole saanut videoita siirretyksi koneelle laiskuuttani. Opeteltiin puristamaan - ei potkimaan, ja ihan perusjuttuja. Isoimmillaan esteet taisivat olla 130 - 135, ei siis mitään ihan hirmuisen isoa.

Viikko tulee olemaan kamalan kiireinen. Ahdistaa jo valmiiksi etten kerkeä tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut. Pitäisi kahtena iltana olla töissä, pestä hevonen, pestä tavarat, valita vaatteet, letittää harja, harjata häntä, harjata hevonen huolella.... suunnitella, laittaa ja kuurata. Pinota, pakata ja huolehtia. Tehdä sitä, tätä ja tuota. Ja ainiin, ratsastaa vielä välissä ja toivoa kovasti sormet ristissä että selviän radoista hengissä. Ja kaikki tämä ennen kuin edes starttaamme Pasilaa kohti torstai aamuna!

Eiköhän tää tyhjä löpinä riitä, palataan taas asiaan kun on yhtään aikaa! Varmaan laitan jotain pientä sälää kännykällä tänne jos kerkeän :)

- Laura

Missä sää oot / Laura

Meillä meno on ollut samaa säätöä koko ajan. Rassea olen rarsastanut ... no, normaalisti? Sai lepäillä vähän viime viikolla, nyt taas vähän enemmän ollut treenissä. Käytiin Tepolla, meni oikeesti aika kivasti. Tietenkin alkuverkassa tihrutin etten osaa en ymmärrä en halua MIKSI MÄ OLEN YHÄ NÄIN SURKEA. Teppo sanoi että "ole hiljaa ja ratsasta - mä neuvon!". Paras vihje pitkään aikaan. Turpa kiinni ja duunia.

Kakara on ollut tietty tosi söpö. Hajottanu palloja, karkaillut tarhasta (tuhmis menee alitse...) ja ollut maailman ihanin otus. Oppinut pitämään loimet päällä ja kulkemaan mammankin edellä. Traikkuunhan se nousee jo ihan kyselemättä ja oli siellä kun laitettiin takaluukkua kiinni. Ja Jumalalle yhä kiitos superrauhallisesta äititammasta!

Itse sain töitä - olen kunnalla muutamia tunteja viikossa nuorisotoimessa. Kivaa duunia, ei siinä mitään. Harmittavan vähän tunteja vain (10h / vk tai vastaavaa). Eli ei tässä ihan tienaamaan pääse. Parempi silti kuin ei mitään - inhoan vain kotona löhöömistä!

No mitäs muuta .... Vähän mietityttää oma harrastaminen tässä, mutta onneksi minulla on - kuinka sen sanoisi - aina monta rautaa tulessa. Pitäkää peukkuja !

Rasse lähtee kotiin 20.10. Hevoseton on huoleton vai mitä? Toivotaan.

Yritän tässä väsäillä jonkinlaista koostetta Tepon tunnista, joskin varmaan liitän myös huomisen tunnin samaan. Kauhea päänsärky ja väsymys heti näin alkuviikkoon. Tsemppiä kaikille, tää kylmä tulee taas. Ainiin ja ne Ehon kisat ... huh, olisi voinut jättää menemättä.

- Laura

Vauvveli pellolla ja maneesissa / Laura

Vauvelista ei ole vielä kuvia sadetakki päällä - kyllä niitäkin tulee! Se kasvaa niin kauheasti että oli pakko ostaa sille hieman isohko sadeloimi, ja nyt se näyttää lähinnä teltalta pikkuisen päällä. Hyvin se antaa kuitenkin laittaa loimen päälleen. Ei voi olla kuin ylpeä pienestä pirulaisestani!

Eilen kävin kuvailemassa varsaa laitumella. Se oli suhteellisen haasteellista, sillä Orvokki on niin innostunut ihmisistä ettei malttaisi pysyä kaukana kamerasta. 

Jos sitten Orvokki päätti jättää minut rauhaan, oli sen pakko kiusata emäänsä tai juosta hirveää kyytiä ympäri laidunta.

Aina se kuitenkin tuli takaisin yhtä vikkelästi kuin lähtikin. Tuntuu hirmuisen hyvälle että Orvokki pitää minusta. Tottakai se on varmaan leimaantunut jokaiseen perheenjäseneen, mutta huh että se on söpö!

Tänään vuorossa olikin taas jotain uutta - ratsastin Rowilia yli vuoden tauon jälkeen maneesissa ja kuriton vintiö sai tulla mukaan.
Orvokki käyttäytyi sinänsä ihan hyvin, joskin sitä oli välillä muistutettava ettei äidin päälle saa hyppiä kun on kuski kyydissä. Ja mikä parasta, Rowil oli aivan superupea itsensä! Siellä se tepsutteli kaula kaarella ympäri maneesia - ihan kuin ei olisi ollut päivääkään poissa töistä!

välillä piti hörppiä maitoa

sitten jaksoi riehua taas

Kaikkein parhaimman näytöksen kuitenkin taas kerran Orvokki veti hyppäämällä itse esteitä. Ne vissiin sattuivat tielle - 75cm okseri ja samankokoinen ristikko. Tosin ristikko kannatti yrittää ylittää 130cm kohdasta joo-o...

Nauroin niin paljon tuolla selässä - ihan oikeasti tuolla otuksella ei vain voi olla pokkaa hypellä yksinään esteitä! Minulle jo facessa ehdittiinkin naureskella että taisi tulla kouluvarsa... just joo, sillähän on intoa ja paloa esteille, kunhan vain oppii kykynsä käyttämään!!

Tälläistä täällä landella siis. Jatkoa seuraa taas :)

- Laura

Ypäjä 22.9 - hallikausi avattu! / Laura

Hallissa tosiaan ensimmäistä kertaa aikoihin. Tietenkin kotona kerran hyppelin tätä ennen maneesissa, ja Tepolla on jo muutaman kerran oltu sisällä. Tietenkin Ypäjän hallissa on aina semmoinen olo kun olisi kotiin tullut - siellä on enemmän vietetty maajoukkueleiri aikoihin aikaa kuin kotona.

Luokat 120cm ja 130cm (vai 135cm? lol en tiedä...) olivat päivän suunnitelmat. Mitäs siinä, verkkailemaan radan katsomisen jälkeen. Verkassa oli hirmuinen sirkus päällä, mutta onneksi Rasse oli rauhallinen kun mikä. Teki mitä pyydettiin eikä kertaakaan koskenut puomiin.

120cm rata oli ihan kiva. Muutama linja, vähän eteen ja yksi hurja muuri. Kaikki sujui hyvin kunnes 7 ja 8a koitui kohtaloksi kun edellinen linja oli menty eteen - nyt vain missasin ratsastuksen ja yhteistulos 8vp. Hevonen vähän oli ihmeissään kun oli hallissa mutta käyttäytyi silti todella hyvin - eikä pelännyt muuria.


130cm (vai 135cm?? Kisakutsussa luki 130cm, mutta equipe näytti 135cm...) meni odotettua paremmin. Rata oli iso (toisiksi viimeisellä tasaokserilla pituutta taisi olla lähes puolitoista metriä....) ja sisälsi mm kolmoissarjan. Huh.

Alkurata meni todella hyvin! Pysty - okseri linja oli eteenpäin neljä, sitten vähän hallintaa ja 120cm luokassa ongelmia tuottanut pysty + sarja ongelmitta. Seuraava pysty alas - huolimattomuusvirhe - ja sitten okseri taas hyvällä ilmavaralla. Kolmoissarja tuli kulmasta tosi pahasti ja sieltä tulikin sitten a ja b alas. Hevonen ei edes nostanut toista takajalkaa  Loppurata taas todella hyvin - vihreää pystyä lukuunottamatta josta kiipesimme yli-  ja se iso okseri oli parhaita esteitä koko radalla!

hupsis rasse unohtuiko ponnistaa sillä vasemmallakin takasella..

Kokonaisuutena olin todella tyytyväinen. Katselin rataa nimittäin radankävelyssä sillä fiiliksellä että taitaa kuolema kutsua ... huh. Todistettua tuli ainakin se että tuo hevonen on kiltein otus varmasti ikinä. Ja tämä oli myös minulle ensimmäinen "oikea" 130cm hallissa ja selvisimme ihan kiitettävästi maaliin.

Seuraavaksi menemme varmaan hyppäämään eholle 110cm ja 120cm että saamme vähän hallirutiinia enemmän ja sen jälkeen on vuorossa HIHS :) Sitä kyllä odotan kuin kuuta nousevaa - ensin pääsee hyppäämään areenalle ja sen jälkeen sitten näkee kavereita ja varmaan olemme menossa Rider Afterpartyihin Helsingin yöhön :)

Jaksamista syksyyn! vauvvallakin on jo loimi päällä ♥

- Laura

Kerava 8.9 / Laura

Välikilpailuna hypätty Keravan aluemestaruudet menivät vähän miten menivät. Koska hevonen oli edellisenä viikonloppuna hypänny isompaa linjaa, oli nyt kiva käydä palauttelemassa mieleen että radalla on kivaa ja helppoa.

Metrin radankävelyyn en edes mennyt, sillä 81 lähtijää ja kuuma kesäpäivä.... todella epäreilua hevosta kohtaan. Rata tosin oli iso kahdeksikko jossa oli vain yksi linja. Vaikka tulimme tunti luokan alkamisen jälkeen, jouduimme odottelemaan todella kauan että oma starttini alkoi. Kävelin rauhassa ja verryttelin sisällä maneesissa ennen ulkokenttäverryttelyä ja totesin istuvani dynamiittipötkylän päällä. Minua vietiin etenkin sitten esteverryttelyssä kuin märkää rättiä... ei paljon naurattanut kun ajatteli menevänsä seuraavaksi arvosteltavaksi kentälle.

Itse rata meni yllättävän hyvin. Paikat osuivat kohdalleen, hevonen vähän yritti rynniä esteiden jälkeen. Puhdas rata ja 8-8.5 pisteet takasivat kuitenkin sijoituksen ja olimme lopulta jaetussa luokassa viidensiä (5/41).

110cm....

No mitäs siitä sanoisi. Rata oli ok, sarjalla hevonen valahti pitkäksi ja nappasi puomin. Ärsyttää ja harmittaa aivan suunnattomasti. Välillä tuo kopukka tuntuu ottavan puomeja joita sen ei todella pitäisi?

Hyppäsin tänään (19.9) esimerkiksi kotona 130 - 130 okseri okseri sarjaa joista toinen okseri oli todella pitkä. Ja ei edes koskenut puomiin? Silti kisoissa nappaa ihan turhia kosketuksia...

No tietenkin hevonen oli joutunut odottaa kuumassa traikussa ihan liian kauan, mutta sanotaanko että toivotaan että se keräisi niitä kinttujaan vähän tiuhempaan Ypäjällä...!! Treenii treenii pukkaa vaan.

Sellasta okok

- Laura

Kuulumisia ja Equiluxxin kilpailut / Laura

KERRAn postaus taas venyy ja venyy ja venyy ...

Olimme Diptonin kanssa Equiluxx tallin seurakilpailuissa lauantaina hyppäämässä 50-60cm luokka. Kilpailu oli ihan kiva, mitä nyt voi sanoa seurakilpailuista jossa on verkkaryhmät ja radalla joutuu tekemään laukanvaihdon päästäkseen kutoselta seiskalle, mutta oikeastaan muuta huonoa sanottavaa ei ollut. Lähtömaksu oli huima 12€ ja voittosumma (jonka luonnollisesti nappasimme kiitos pienen kiitävän elukkani) oli 50€! Voitolle siis jäätiin esimmäistä kertaa ... ikinä?

tulisalma.kuvat.fi

tulisalma.kuvat.fi

***

Rassen kanssa sitten olemme vain treenailleet. Sillä kävi hieroja perjantaina ja sunnuntaina kiipesin takaisin kyytiin todetakseni olevan tikittävän aikapommin selässä. Eilen koulutunnilla asiaa saatiin jo vähän oikeaan suuntaan. Laatua hevosssa on, mutta sitä on niin vaikea ratsastaa tälläisen kömpelön ihmisen ulos. Olen joko aivan liian nopea ja säpäkkä tai liian hidas itse. Huh... Ypäjällä pitäisi sunnuntaina startata 120cm ja 130/135cm (10 ensimmäisen kierroksen parasta starttaavat 135cm). Lähtökohtana on selvitä hengissä.

***

Vauva tänään sitten saikin taas testata jotain ihan uutta, nimittäin irtohypytystä! Rakensimme kujan ja laitoimme sinne puomit etäisyyksin | <-- 7m --> | <-- 10,5m --> |.

Vauva oli aivan älyttömän innoissaan! Muutaman kerran kuja käveltiin, saatiin namuja (ja Rowil muisti miksi pitikään irtohypytyksestä...!) ja sitten hommiin. Videoita tai kuvia ei harmikseni ole, mutta sanottakoon että tosi hyvin meni. Vauva vähän osaksi ylikuumeni ja sitten saattoi mennä maneesia ympäri vähän häntä töttöröllä, mutta Rowil on niin kiltti että vain söi ja odotteli että sen jälkikasvu vähän rauhottui.

Ihan viimeiseksi varsa hyppäsi kujan kaavalla puomi - laukka - 30cm ristikko - kaksi laukkaa - 30cm ristikko. Ja hyvin meni! Ei yhtään hidastellut, pelännyt tai mitään, ihan kuin vanha tekijä! Nyt se on sitten ihan poikki ja makaa vain laitumella ♥

***

Mitään kovin erilaista ei ole nyt tapahtunutkaan. Nyt HIHSsiin asti pitää sitten rauhassa treenailla ja hioa asioita, varsaa pitää myös opettaa taas kaikkeen uuteen. Traikkukin alkaa olla jo vakioasia tuolle otukselle ... huhhuh että se on hieno!!

- Laura

Hattel Horse 1.9 2/2 / Laura

POSTAUS AUTTAMATTOMASTI MYÖHÄSSÄ - kuvia en sitten saanutkaan mistään kuten toivoin....

Ensinäkin suosittelen kaikille ehdottomasti Hattelin kilpailuja jatkossa! Superpohja - etenkin kentällä, hyvät radat ja hienot esteet! Ainut huono puoli oli verkka, jossa kaikki 'ammattilaiset' ratsasti aina väärään suuntaan. Tuntuu että on joku pakollinen tarve aina tietyillä henkilöillä mennä väärään suuntaan verkassa, oli syy mikä hyvänsä. Hassua että itsekin selviän maaliin, vaikka aina menisin määrättyyn suuntaan.....

120cm
Verryttely oli ok. Sitä ei voi kauheasti paremmin kuvailla. Toista päätyä Rasse kyttäsi jonkin verran, mutta suoritti silti tasaisen varmasti koko radan kuten aina.

Rata itsessään meni hyvin, ensimmäistä kertaa ikinä tunsin niin sanotun rutiinin tulevan jo ihan takaraivosta. Ei siitä sen enempää - yksi aikavirhe vähän kaartelusta, yksi kolautus vikalta puomilta. Saldo onneksi vain 1vp. Sijoitus taisi olla 16/32, ei siis ruusuketta.

135cm
Jo aiemmin alkoi päässäni pyöriä ajatus, että starttaisin taas isompaa linjaa jossain vaiheessa syksyä. Päätös sitten startata se Hatellilla - ja mennä ensimmäinen 135cm - syntyi kisakutsua katsellessa. Hieman riskialtis idea, mutta koska Kipaankaan ei missään tilanteessa jäisi rumaa "ute" merkintää, olin valmis riskeeraamaan maineeni juuri näissä karkeloissa.

Verkassa otin muutamia hyppyjä, lähinnä vähän isompaa linjaa. Pelotti, hirvitti ja kauhistutti. Hevonen oli silti oma upea itsensä - ei kertaakaan edes harkinnut mitään stoppaamista vaan liisi jokaisesta esteestä yli.

Rata itsessään oli ... mielenkiintoinen. Kolme ensimmäistä estettä pahasti alitempossa, kaksi seuraavaa super, sitten sarjalta turha puomi ja pakka levisi. Isolle okserille ratsastin vain hopotihopoti ja sen jälkeiselle sarjalle vain sisään painamalla ilman kontrollia. Ylipäätänsä ihme että selvisin sarjasta ....

Kaksi vikaa estettä taas ok. Viimeinen este oli 145cm korkea (Hevosurheilusta luettua :)), ja sen heppa hyppäsi paremmin kuin monet muut esteet.

Seuraavat upeat kuvat Heidi Lammi - http://tiimin.galleria.fi/

145cm

Mitäs siinä sit, 14vp oli kokonaissaldo ja sijoitus luokan loppupäähän - mut ei silti oltu huonoimpia! Tavoite saavutettiin jo siinä kohtaa kun selvittiin ykkösestä yli.

phuuuh....

Nohnoh, viikonloppuna oltiin Keravalla, mutta se on taas aivan eri tarina ;)!

- Laura