keskiviikko 4. syyskuuta 2013

kisakorkeuksista ajatuksia / Laura

Taas rakas ht.net antoi ajatuksia joita haluaisin jakaa kanssanne. Mielipiteitä saa (ja pitääkin olla), ja tässä tapauksessa haluaisin kertoa miten itse ajattelen. Eriävät mielipiteet ovat tosiaan sallittuja. Kuten huomaatte, olen mielipideteksteihin mieltynyt, ja tykkään siitä että ihmiset ottavat suuntaan tai toiseen kantaa.



Lähettäjä: :) 

Päivämäärä:   4.9.13 12:51:40



Kattelin noita eteläsuomen mestaruuksia ja siellä mm yksi LK niminen henkilö hyppää tyylimestaruudessa 100cm tasolla, meni viime viikonloppuna Hattelilla kivan 135cm radan. Ei siinä mitään, hienoa että tyyliluokkaan lähtöjä, mutta millä järjellä nää ihmiset suunnittelee niiden kisat ja luokat? :D


Muutama fakta, ihan vain alustukseksi. Olen mennyt harvoin tyyliluokkia, ja osaksi inhoan niiden arvostelua. Osa tuomareista arvostelee täysin naamakertoimen mukaan, osa taas oikeudenmukaisesti. Osa painottaa taas aivan vääriä asioita (kuten blingin määrää varustuksessa), osa taas tietää selvästi mitä radalla pitäisi nähdä.

Kuitenkin olen mielelläni tietoinen missä pitäisi parantaa ja haluan ehdottomasti palautetta ratsastuksestani. Olisin halunnut mennä jo viime vuonna tyylimestaruuden, mutta olin silloin vasta startannut 80cm & 90cm luokat Rassella enkä ollut vielä valmis kyseiseen korkeuteen. Tietenkin nyt tuntuu vähän hassulta startata 135cm luokan jälkeen metri, mutta palataan siihen myöhemmin. Tänä vuonna sitten olen niin hyvällä mallilla mennyt että olen ehkä valmis starttaamaan tyylimestaruuden. Ilmottauduin jo ennen Hattelin kilpailuja - olin varma että tulen hylätyn tuloksen kanssa kotiin.

Tosiaan, viime viikonloppuna tuli startattua elämäni isoin luokka. Siitä on tulossa postausta, mutta alustukseksi sanon että satuin mokaamaan toisen sarjan ihan täysin ja vain hevonen suurella sydämellä suostui kiipeemään siitä yli. Oma pää ei kestä tuota korkeutta, ei vielä todellakaan. Olen aivan kun aloittelija yli 120cm esteillä ja onnistun vain mokaamaan kerta toisensa jälkeen lähestymiset. Panikoidun, ratsastan taaksepäin, tuuppaan ja sitten vain onnistun saamaan kaaoksen kasaan. 

Olisiko siis todella reilua viedä hevonen viikonloppu toisensa jälkeen luokkaan, jossa se joutuu venymään äärirajoille (sen lisäksi että siellä on kuskina vielä joku jolle ei olisi ikinä pitänyt hevosta antaa ensinkään)?

Mielummin siis välillä menen luokan, jossa hevonen varmasti tuntee olevansa hyvä, saavansa hyvää fiilistä ja sitä tunnetta että joka kerta radalla ei ole pakko venyä äärimmäisyyksiin. Silloin tuosta jännittävästä hevosesta saa irti sen parasta - luotettavaa suoritusta silloin kun sitä tarvitaan.

Tyylimestaruus on itsessään myös korkeus, jossa itse korkeudella ei ole mitään tekemistä suorituksen kanssa. Voin jo alustavasti vannoa etten tule luokasta ruusukkeen kanssa kotia - alan varmasti nimittäin miettimään sitä, että tämä on tyyliluokka - pakko ratsastaa kauniisti. Ja siitä tulee siis ratsastettua alitemmossa, pumpattua liikaa ja mietittyä vielä enemmän. 

Kilpailut on muutenkin jo manattu - tämä taitaa olla kuudes kerta kun hyppään kyseisen kilpailun ja olen tainnut kerran päästä uusintaan junnumestaruudessa. Mä todella toivon että nyt napsahtaisi sijoitus...... Myöskään tänä viikonloppuna ei oikein kivoja kilpailuja missään ollut aluemestaruuksien lisäksi.

Tuntuu että yritän kauheasti varmistella sitä jollekulle että olen menossa kyseiseen luokkaan, mutta olen puhtaasti sitä mieltä että teen silti oikean ratkaisun. Välillä on kiva kisata luokissa missä en meinaa oksentaa kauhusta ennen rataa.

Aina olen kuitenkin ollut sitä mieltä, että jos joku luokkakorkeus menee hyvin, on siirryttävä eteenpäin. Ei ole kuitenkaan noloa hypätä joskus pienempää jos hevonen sitä vaatii. On aina eriasia mennä hevosta joka vaatii välillä kivaa hyppäämistä jaksaakseen hypätä. Kaisulla esimerkiksi en ikinä startannut enää 100cm luokkaa hypättyäni 130cm, mutta se olikin hevonen jonka olisi pitänyt mennä nurin noin 500 kertaa putkeen että olisi alkanut stoppailemaan. 

Kenties sitten taas Ypäjällä olen valmis uhmaamaan kohtaloa ja hyppäämään 130/135cm luokan ....

***

Mitä mieltä te olette? Miten te valitsette luokkanne? Olette täysin mielipidettäni vastaan? 

ps. kiitos sinulle jonka mielestä mun 135cm rata oli KIVA !! Päivän pelastava kommentti ♥

- Laura

6 kommenttia:

  1. Asiaa ! En tosiaan tajuu sitä kun ihmiset miettii juuri tollain, pakkohan sitä hevosen (ja kuskin) itseluottamusta on välillä palautella ja mennä helppoa ja kivaa eikä aina just äärirajoilla tunkemista ja jossain vaiheessa sit rupee hevonen stoppailemaan ja sillon valitetaan et on menny kokoajan liian isoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Isot radat on myös aika teknisiä, kiva mennä välillä jotain missä ei ole esteitä kahden sekunnin välein! :D

      Sit aina välil voi mennä isoo ku taas on se fiilis et on kivaa ;) huijataan kaviokkaita!

      - Laura

      Poista
  2. Samaa mieltä! Ei se muilta pitäisi olla pois, jos syystä tai toisesta tulee välillä omaa tasoaan alemmalle tasolle palauttamaan fiilistä/luottamusta tai hiomaan jotain asioita, joita ei "äärirajoilla" voi tehdä. Siitähän se kilpailun tasokin kovenee, kun mukana on myös kokeneempia ja isompaa hypänneitä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha jep, ja tosiaan kun en ole yhtään vielä kotona noilla isommilla radoilla - mutten kyllä pienemmilläkään! Kaikki voi olla huoletta, meidän tän päivänen hyppytreeni oli ... sanoinkuvaamaton kun korkeus oli 90cm. Sellaista ristilaukkasöhlöä ei ole aiemmin nähty ;)

      - Laura

      Poista
  3. Niin tuttua tollanen, sain kuulla samaa jo silloin kun mentiin "helpommaksi kisaksi" väliin 70cm luokka kun normaalisti korkeutena 80-90cm. Tosiaan olin vielä edellisissä kisoissa lentänyt ponin selästä niin itseluottamuskaan ei ollut huipussaan... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huhhuh.... koska 80cm ja 70cm eroavatkin hirveästi toisistaan!!

      - Laura

      Poista