Jokera ja Imra - ruusukkeita sataa!

Parit kilpailut tiivistetysti...

Ensin oli Rakella 70cm ja 80cm luokat Rowilin kanssa. Ilma oli kamala, kylmä ja räntää visko niskaan. Pohdin todella pitkään siellä kylmässä värjötellessä, että onko tämä oikeasti tämän arvoista. Noh, oli se sitten loppujenlopuksi - tuloksena kaksi 0-0 rataa ja toiset sijat kummastakin luokasta. Ja palkinnoksi muun muassa keksipaketteja. Nam?!

Toiset kilpailut olivatkin sitten Imralla, ja siellä luokkina 70cm ja 90cm. 70cm menikin ihan putkeen ja Rowil oli tapansa mukaisesti ihan älyttömän hyvä. Vähän toki piti pörhistellä pinkkejä kaaria esteen alla ja saimme kuulemma vähän yleisöltä naureskelua kun Rowil oli ihan pyörtymisen partaalla. Radalla kuitenkaan hevonen ei enää sitä sitten vilkuillut vaan kipitti voittoon. 90cm oli pitkälti samanlainen, osa esteistä alkoi olla jo ihan esteen kokoisia. Rowil irtosi selvästi paremmin maasta ja alkoi olla jo vähän viritetyn tuntuinen - tästä luokasta komea kakkossija. Vähän oma ratsastus oli hitustelua ja tyrkkimistä, mutta onni on kiva hevonen.

Seuraavat kilpailut ovatkin sitten Hämeenlinnassa sunnuntaina  - luokkina 80cm ja 90cm. Toivotaan että sama vire jatkuu - vaikka joskushan sen takapakinkin on tultava! Parhaamme silti yritämme. Rowilin kanssa kuitenkin radalla on aina "lajin helppous viehättää" - tunne, sillä se on vain yksinkertaisesti niin "käteen sopiva" tapaus!

Jos kuitenkin nyt hyvä onni jatkuu, on tarkoituksena jatkaa kilpailukautta suhteellisen säännöllisesti ja nostaa luokkia pikkuhiljaa kohti ihan 110cm tasoa. Heitin jo vähän puolivitsillä osallistuvani nuorten aluemestaruuksiin, mutta onko se toisaalta niin kaukaa haettua jos vire jatkuu?

Noh, kevään jatkoa kaikille - palaillaan!

- Laura

ps kävin virossa. Kiinnostaako ketään mitä sieltä nappasin mukaani? vinkkinä - ei ollu muute heppailuun liittyvää lainkaan.

Kyvyt esiin 5.4.

Tänään kävimme Sammaliston tallilla Orvokin kanssa. Ilman äksidenttiä ei tätäkään reissua selvitty - lastauksen pieni vastahankaisuus koitui otsani kohtaloksi ja näytän Harry Potterin ja Lauri Tähkän sekoitukselta lukon perän upottua otsaani. Ups?

Loppuhyvin kaikki hyvin - poni saatiin traikkuun ja otus Samppiin. Pyörittiin hetken aikaa pihalla (tai siis heppakuiskaaja Paula pyöri Orvokin kanssa) ja sitten pääsimme maneesiin. Orvokki oli niin hieno! Arvostelu oli mitä osattiinkin odottaa - kiva hevonen, hyvin valmisteltu. Kapasiteetti ok, tekniikka ok, mutta ponnistus vähän ns laiska. Toisaalta veikkaan Orvokin olevan vaan niin fiksu, ettei se jaksa oikein kauheesti kipinää ottaa kun vähemmälläkin pääsee yli.

Seuraavan kerran tapahtuu 26.4. samoissa merkeissä. Huomenna piti kisoihin lähteä, mutta koska otsa liimattiin kokoon niin ne huvit nyt jäävät välistä.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

- Laura Keistinen

Pilates? oh I thought you said pie and lattes

"selfieiden runsas lukumäärä saattaa kieliä psykoottisuudesta tai narsismista"

Tässä viikonlopun aikana kerkesin jo vähän ottaa Rowilia takaisin käyttöön ja hypyttää kakaroita. Outi oli ihan superhieno ja hyppäsi kujaa hyvin, Orvokki hoiti homman kotiin pystyllä oikein mallikkaasti, mutta arasteli okseria yllättävän paljon. Toivon, että se kehittyy reilusti vielä ennen Kyvyt esiin tilaisuutta ja jättää turhan jännityksen sitten kotitallille. Hyppykaari sillä on hyvä, joskin vähän suputtaa takajalkoja turhan paljon.

Rowil on osottautunut taas oikein kivaksi kuljettimeksi. Pystyn jo ratsastamaan saapas jalassa (hinkkaa arpea vain vähäsen) ja housutkin istuvat niin kivasti tämän pienentymisen myötä - vielä 5kg jäljellä! Kävin viikonloppuna myös uimassa, lenkillä ja vähän kuntopiireilin kotona, eli olen kerennyt ihan hyvin panostaa vain itseeni.

Olen ihan fiiliksissä keväästä ja toivon niin kovin että takatalvi tajuaisi pysytellä kaukana nyt Suomesta (toivettani ei vissiin ole kuultu jos sääennustuksia katsoo....). Mitä enemmän aurinko paistaa, sitä parempi fiilis on. Lenkille oikein janoaa kun aurinko porottaa ja metsä tuoksuu! Tänään jouduin jo pakkasessa kiskasemaan aamulenkin - kiukutti törkeesti kun naama jääty!

Suunnittelin jo ilmottautuvani Rowililla Raken kilpailuihin ensi viikonloppuna, mutta sitä pitää vielä harkita. Hevonen on ok, mutta treenikertoja on toki aika vähän alla. Tosin kuinka paljon sen kanssa pitäisi treenata 80cm luokkaa varten?

Linkki rowilin hyppyihin - sama video löytyy myös siis instagramista nimellä laurakeistinen

Pidemmittä puheitta itse lähden vielä tästä aamu-uinnille - illalla odottaakin taas Helsingin yöelämä. Ihanaa kevättä kaikille, toivotaan lämpimien kelien jatkumista!

- Laura

ps. videokamera on kuollut. Hiljainen hetki sille. Tiedossa vain selfieitä. Ja kuvia Orvokista jos se oppisi olemaan paikoillaan.

Kipsikintusta tulikin kinttu. Vai tuliko?

täällä taas! Onnellisena <3

Pari viikkoa takaperin lähdin parin kaverin kanssa vähän extremereissulle Barcelonaan. Olimme siellä "pitkän viikonlopun", jonka aikana shoppailimme ja juhlimme - ja vietimme toki ihan huikean ihanaa aikaa! Yksi parhaista kavereistani on nimittäin viettämässä elämäänsä puolisen vuotta Espanjan lämmössä, koska on vaihdossa.

Reissu onnistui kipsistä huolimatta hyvin ja kukaan ei kuollut - myös 40pv tipaton jäi sille tielleen ja vieläkin välillä mietin miten kenellekään ei käynyt mitään. Toki huolehdimme toisistamme, mutta olemme silti aikamoisia rämäpäitä jokainen. No, kun siitä reissusta oli selvitty niin oli aika kuoria jalka kipsistä ja suunnata Kaapelitehtaalle Winterwonderlandiin. Kahteen viikkoon kerkesin viettää kaksi elämäni parasta viikonloppua, joten nyt paluu arkeen on ollut aika haastava.

barcelonassa on ihan huikeita shottibaareja! Shotit yleensä 2e kipale, maistuvat älyhyviltä ja niiden teko on aina pieni näytös. Oli ihan superkivaa.

Palasin kouluun heti wintereiden jälkeen, eli reissaan taas päivittäin kolmisen tuntia julkisilla. Jee... Koulu on kuitenkin sujunut hyvin ja olen päässyt hyvin sisälle opiskeluun poissaolosta huolimatta.

Tänään sitten kuitenkin kurkku kipeytyi ihan älyttömiin mittasuhteisiin. Ensin naureskelin meillä olevan Espanjasta vierotusoireita kun kaikilla reissun jäsenillä ollut jotain outoa nuhayskää, mutta tämä minun tautini sitten paljastui ihan puhtaaksi kuumeettomaksi angiinaksi. Lisäksi lonkkani on kipeytynyt urheilusta niin älyttömästi, että siihen hoitona on 3 x 1g kipulääkettä ja 3 x 600/800mg kipulääkettä. Ei siis ihan helpolla pääse vatsa tällä lääkityksellä.

Myös ratsastuksen pariin olen ihan hitusen palannut! Ratsastin Rowilin viikonloppuna pariin otteeseen ja ai että oli ihanaa. Rowil toimi ihan huippuhyvin, mutta oli kyllä oma villi itsensä alusta loppuun ja jouduin oikein miettimään painoapuja tarkasti, jotta sain sen vähääkään rauhoittumaan ja kuuntelemaan. No, maastoutunut en ole vielä ainakaan joten kaikki hyvin.

Alla sitten kuvia siitä sun tästä, osa onkin ollut jo instagramissa ja facessa, osa ihan puhelimen kätköistä! Palaillaan taas :)

winterwonderland day 1

iha ok maisemat lentokoneesta ;)

pieni suklaapuoti Barcelonassa. Ihan huikean hyviä eikä todellakaan hinnalla pilattu (nämä oli siis tryffeleitä ja ihan hintasia, muut leivonnaiset oli tasoa jättimacaroni 2e)

FC BARCELONA - LEVANTE

maailman parasta ruokaa. Kaikki nämä noin 15e ja oli hyviä ja täyttäviä. Ihan huippu paikka.

winterwonderland day 2

viimeisenä muttei vähäisenä - ainut kuva kipsikintusta ! :D hhahahahah naamarit oli päässä syystä ?

- Laura

Mitä kuuluu kun ei kuulu?

kipsi toimii vain asusteena ;)

Hengissä ollaan! Jotenkin...

Jalka on parantunut kuten pitää ja painoa saa varata noin 20-30kg askeleessa. Käytännössä siis jalka ottaa askeleen ja kädet vain tukevat askelta. Kipuja ei ole ollut. Kipsi vaihdettiin ja tikitkin poistettiin - leikkaushaava oli siisti ja mitään ongelmia tai takapakkeja ei ole tullut vielä ainakaan.

Entäs muu elämä? Niin mikä?

Olen katsonut modern familyn loppuun, frendejä monta kautta, aloittanut breaking badia ja senkin jo miltein päätökseen saanut... netflix siis on todella kovassa käytössä! Lisäksi olen ihan hurahtanut ns ruokahifistelyyn, eli siis olen oikein ottanut asiakseni perehtyä erilaisiin ruoka-aineisiin ja opetellut syömään "oikein". Oma fiilis on ollut älyttömän virkeä ja hyvä - suurin muutos on unen tarpeessa. Olen ollut aina ihminen joka tarvitsee sen 10h unta yössä, enkä välttämättä silti ole ollut virkeä päivällä. Nyt unentarve on selvästi pienentynyt ja olen virkeä 7-8h unilla!

Ruokailuni on mennyt tosiaan aivan uusiksi. Olen ollut koko elämäni ajan todella huono syömään aamupalaa ja kokenut fyysistä pahoinvointia esimerkiksi puurosta. Nyt vain päätin että on aika opetella sitäkin syömään ja hitsit että on hyvää! Puuro tällä hetkellä menee yleensä esimerkiksi mehukeiton ja mustikoiden kanssa - lisäksi aamupalalla on rahkaa ja ananasta tai mysliä. Nam! Olen myös kunnostautunut maitotuotteiden ja lisäravinteiden kanssa ja pyrkinyt D- ja C-vitamiinien lisäksi syömään purkista sinkkiä. Ruokavaliosta on nyt ollut karsittuna tammikuun ajan päihteet, kahvi ja kolajuomat - nyt myös uutuutena kaikki herkut ja mätöt on pannassa. Onneksi tätä kurjuutta ei kestä kun parisen viikkoa enää ;)

salaattia ja kalkkuna-tomaatti-pinaattimunakasta

katkarapu-jalapenosalaattia leivän kanssa

alkoholitonta skumppaa aulabaarissa ....

Treenaaminenhan on nyt ollut ihan säälittävän surkeaa reuhtomista - vähän käsitreeniä ja vatsaa. Kuitenkin motivaatio on hetkellisesti touhun suhteen kuollut kun ei esim. juoksemaan pääse ollenkaan, ja ei ole tietoa milloin seuraavan kerran pääsee. Toivotaan siis että paketista kuoriutuu ehjä nilkka...!

Kaiken huippuna on koulu, itsenäisen opiskelun tehtäviä on ihan hyvin ollut. Aika paljon diojen lukemista ja vähän asioiden ulkoa opettelua. Kaipaan jopa koulun penkille, niin tylsistyttävää on vain istuskella kotona.

yhden päivän koulussa kävin vähän sörkkimässä ystävän suuta...

 Tätä siis jatketaan taas vähän aikaa! Josko ite pääsis hevosia katsomaan joku päivä niin voisi kertoa mitä niille kuuluu.... Outi on ainakin suloinen, sen voin kertoa <3

xx, Laura

Kun elämä muuttuu hetkessä

Kivan dramaattista, mutta ei tää taida kovin paljon muuta olla. Uudenvuoden yönä tosiaan baarista kävellessä liukastuin suojatiellä. Sinänsä huvittavaa - olin ainut kellä oli talvikengät ja olin myös kaikkein vähiten ottanut. Silti se olin minä joka liukastui.

Nilkka vääntyi kipeästi jäädessä kevyesti alle. Joskus vuosia sitten samasta nilkasta meni nivelsiteet tiputtuani hevoselta seinää päin ja luulin nytkin niin käyneen, joten nilkutin kaverille 200m (ja kerrostalon kolmanteen kerrokseen) nukkumaan. Otin muutaman buranan ja laitoin kylmäpussia naureskellen epäonneani. Vasta aamulla aloin katsomaan mustunutta ja turvonnutta jalkaani tarkemmin, mutten silloinkaan uskonut olevan nivelsiteiden venähdystä pahemmasta kyse. Soitin varovasti vanhemmilleni että tulisivat hakemaan auton ja tunaroivan tyttären kotiin.

Vasta 2.1. menin ensiapuun kivun pahetessa. Tuomio oli ankara - jalasta "haarukka" (?) murtunut ja nilkka olisi leikattava. 3.1. odottelin aamusta asti HML osastolla leikkausta jota ei tapahtunut ja vasta neljäs päivä ensimmäisen kerran pääsin kursittavaksi. Niin. Ensimmäisen.

ystävät pelastavat aina <3 

Seuraavana päivänä lääkäri tuli ilmoittamaan, että nilkkaan oli laitettu liian pitkä ruuvi ja se hankaa rustoa. Pakko operoida. Uusi leikkaus oli 6.1. ja sillä kertaa operaatio onnistui ja pääsin kotiutumaan samana iltana. Hämeenlinnan osastolle suuret kiitokset hyvistä hoitajista ja loistavista kipulääkkeistä.

Nyt käyn koulua osittain etänä ja elämäni pyörii oikeastaan nojatuolista käsin läppärin voimin, onneksi on spotify ja netflix. Tässä ollaan niin suhteellisen pohjalla ettei voi kun naureskella tilanteelle.

Kuulumisiin!

- Laura

Juuri kun pääsin sanomaan....

Siis tätä epäonnen määrää ei voi enää edes sanoin kuvailla. Uudenvuoden yönä liukastuin pahasti ja nilkka murtunut. Tietoa ei ole vielä leikataanko vaiko ei, eikä parantumisesta.

Huhhuh. Hyvää alkuvuotta kaikille!