Ypäjä 27.4 // Laura

Aamulla oli herätys kello puoli yhdeksän. Tein aamupalaksi munakkaan ja joimme kahvia poikaystäväni kanssa, jonka jälkeen saattelin hänet autolleen josta hän kaahasi omiin peleihinsä Hyvinkäälle. Oma starttini pihasta oli noin kello yhden maissa jolloin olin kerennyt jo jänskättelemään niin kauheasti että huhhuh.

Kerkesin hyvin meikata ja pakata ennen kuin lähdin hakemaan kuraisen hevosen ulkoolta. Pesin sen hännän ja harjasin vielä sen harjan läpi. Sitten olikin aika startata kohti Ypäjää. Matkalla kuuntelin musiikkia ja nukuin vähän aikaa. Ypäjälle saavuttuamme kävin kattelemassa vähän meininkiä ja moikkasin muutamaa kaveria ja kävelin radan läpi.

120cm verkka oli tosi kiva ja hyvä. Tosin onnistuin hajottamaan saappaani ja jouduin totuttelemaan saappaanvarsi - kenkä yhdistelmään siinä verkan aikana. Onneksi hevonen oli oma upea itsensä ja fiilis vain nousi. Rata itsessään oli oikein oivallinen. Tosin seuraava ratsukko onnistui olemaan puolitiellä monesti, ja oma ratsastus kärsi kun en tiennyt meninkö edes oikeaa rataa kun hän siinä meinasi esteideni taakse kääntää ....!!!! Lopulta onnistuin tiuskaisemaan kirosanojen kanssa että voisi yrittää pysyä pois alta - oma hermo petti ihan lopullisesti :s Sama sarja kuin 130cm luokassa tuli alas kun keskittyminen herpaantui mutta rata oli hyvä alustus ennen isompaa luokkaa.

130cm menikin sitten jänskätellessä. Verryttelyssä menin fiilispohjalta hyppyjä niin että oli hyvä ja varma olo lähteä radalle. Hevonen tuntui superrohkealta ja upealta. Ja niin tuntui ratakin! Kaksi puomia tuli mukaan ja yksi hitusteluvirhe. Sarjalle tulin liian kovaa + lähelle ja toinen puomi tuli vain sen vuoksi että se oli "pieni" ja "helppo" enkä paineistanut hevosta tarpeeksi. Yliaikaa sain myös ihan sen vuoksi että onnistuin lyömään itseäni radalla kunnolla leukaan ja muutaman kaarteen pelkästään tunnustelin suutani oliko kaikki hampaani tallessa!!

Radalta tulin epäuskoinen ilme naamallani ja hevostani hehkuttaen. Upea kapistus ♥
Pääsimme käyntien jälkeen starttailemaan kotia päin. Pidin vähän kiirettä ja kerkesin jopa illaksi kaverilleni katsomaan Mean Girls (paras leffa muuten ikinä -  you go glen coco!!) ja siitä sitten baariin.

Eilen kävin Rassen kanssa maastossa. Kovaa meni ja innossaan oli mutten edes syönyt maata kertaakaan! Tänään pääsimmekin jo ulkokentälle fiilistelemään tuulessa. Hevonen tosin meinasi myös lähteä tuulen mukana...

Seuraavaksi Laakso kutsuu koko viikonlopun! Siellä nähdään.

- Laura