Hyvästi Kaisu - elämäni hevonen!

25.3.1997 - 10.12.2014

†

  

kiitos
kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se ois kuvitelmaa

Ganz Bunte. Kaisu. Saksaksi "melko värikäs" - liekö kuvannut luonnetta vai ulkomuotoa. Ne kuuluisat sukat. Ja ruunamainen olemus. Pantterin sydän - loputtoman rohkea ja leijonan mieli - niin periksiantamaton. Laskutaito kahdeksaan - Kaisu tiesi mitä uusinnassa pitää tehdä. Ja Kaisu myös tiesi mitä ei halunnut tehdä. Välillä ei sopinut neidille käännös vasemmalle, joskus pohkeenväistö oli käsittämätön. 

Kaisu on valehtelematta ollut yksi suomen hienoimmista junnuhevosista. Se vei minut maaliin noin 99% varmuudella kieltäen vain kerran yhdestä halli 130cm luokasta pihalle. Silloin prinsessani päätti ettei ruskea okseri ole hyppäämisen arvoinen.

maajoukkueleiri. Joku niiltä kolmelta vuodelta.

Kilpailin sillä ollessani 15-vuotias SM kilpailut ollen nuorin läpipäässyt. Kaisu oli tammamainen, mutta se ei pelännyt mitään. Sen mielestä pitkä vesi oli ehdottomasti parasta mitä esteradalle pystyi tapahtumaan - tai no, pelkästään uusinta sai sen enemmän villiintymään.

SM hanko 2010

Kaisu hurmasi kaikki ehdottomasti rohkealla luonteellaan, ystäväni tokaisikin sillä ratsastamisen olleen hänelle silmät avaava kokemus. Sen kanssa ei tarvinnut pelätä, riitti kun istui selässä. Automaatti se ei todellakaan ollut, ja puomin se otti jos kuski herpaantui hetkeksikään. Silti se taisteli aina ratsastajansa puolesta viimeiseen sekunttiin asti ja oli valmis mihin vain. Kaisu tiesi. Se vain tiesi olevansa uskomattoman hyvä ja vahva.

130cm. Olin neljätoista.

Kaisu lopetettiin aamulla 10.12.2014, sillä halusimme Kaisulle sen ansaitseman lopun. Kaisu antoi meille upean varsan kaiken muun lisäksi, enkä voi sanoa kuin KIITOS. Kiitos. Kiitos.

kellot tehkää meille aikaa nyt

kuulkaa meidän pienet hyräilyt

rakastan sua tänään enemmän

kuin koskaan ennen sen nyt käsitän

Hyvää matkaa rakkain. Lupaan pitää vauvastasi huolta.

<3