TRS 24.3 ja Ypäjä // Laura

Huhhh pitkästä aikaa!

Kerkesin olla ylioppilaskokeissa noin miljoona kertaa ja Ypäjälläkin kaikesta huolimatta käväistä. Alunperin tätä mahdollisuutta ei pitänyt olla, koska preppauskurssini tuli suoraan siihen päälle. Sen jälkeen tämä mahdollisuus tuli kun ilmottautumisia tuli tarpeeksi - ja puoliksi hävisi taas kun kaksi luokkaa siirettiin toiseen halliin. Niin tai näin, kerkesin puoleksi kerraksi matikan preppauskurssille ja sitten tukka putkella Ypäjälle.

115cm
Rata ihan mukava ja onnistunut, joskin toisiksi viimeinen puomi alas. Vähän osaksi liikaa ratsastin taaksepäin ja annoin hevosen olla löysä, mutta kuitenkin vasta toinen yli 110cm rata joten tulokseen oli pakko olla tyytyväinen.

120cm
Aikaluokka! Ratsastan aina paremmin kun on takaraivossa "pakko" ratsastaa eteenpäin. Tämäkin rata selvästi parhaitamme - kunnes viimeiselle esteelle ensin paahdoin menemään täysiä ja sitten yhtäkkiä tempasinkin vauhdin pois ja sitten uudelleen tungin kohti? Hevonen sanoi että ei kiitos ja pysähtyi. Napautin sitä raipalla ja uudelleen maltoin rauhassa lähestyä ja ongelmia ei sitten enää esteen ylityksessä tullut. Ärsytti aivan superpaljon - pitikin mennä olemaan malttamaton!

EXAMPLEEEEEEE

Ypäjältä kuitenkin kotiuduttiin hyvän fiiliksen kanssa ja hirmuisen treeni-innon kanssa! Seuraava viikko menikin treenatessa ja lukiessa - kunnes tulin niin kipeäksi etten pystynyt enää nielemään. Perjantaina kuitenkin aloin jo tervehtyä ja päädyin poikaystävälleni ja hänen kavereilleen kuskiksi ja lauantai meni sitten Examplen keikalla The Circuksessa. Kotiin päästyäni kerkesin nukkua vartin verran (oli muuten suuri virhe nukkua ...!) ja suuntasimme aamusta Tampereelle kansallisiin estekilpailuihin.

110cm
Rata oli kohtalainen ja ihan mukava. Pohja oli vähän hassu kun sinne oli ajettu valtavat määrät lunta (pohja oli niin kummallinen että jopa poikaystäväni sanoi ettei se ihan oikealta näyttänyt), muttei onneksi ollut kovin liukas eikä raskas. Tulos oli 0-0 eli ei se ihan epäonnistunut ollut, muttei nyt mikään taidonäytekään. Oltiin sitten toisia ei-sijottuneita. Lähellä oli.

120cm
Kun lähdin radalle, teki mieli keskeyttää. Ihan oikeasti. Ensimmäiselle esteelle jo sata lisäaskelta, samoin kolmoselle. Ja neloselle. Vitoselle aivan juureen (vaikka väli oli 24m!). Onneksi loppurata oli jo ihan okei välillä. Tuloksena silti NOLLA ja taas toinen ei-sijoittuneen sija. Murr!! Miksi menin hitustelemaan...

Yllättävää kyllä, kummatkin radat olivat parempia katsottuna videolta kun miltä ne tuntuivat selkään. Kun heppa oli kopissa, pääsi kotimatka alkamaan ja sain lisää nukuttua univajetta pois ;)

Videolla teille Tampereen 120cm! Enjoy

Nyt on ensimmäisen kerran sanottava että tuo hevonen on aivan uskomaton! Mikä tuuri että hevonen josta en ollut kuin yhden vanhan sukupostin kuvan nähnyt ja jolla kokeilussa taisin hypätä 90cm esteen osottautui niin käsittämättömän hyväksi hyppääjäksi. Se on varovainen, luotettava ja kuuliainen. Lisäksi se on vähän tyhmä - se ei osaa kyseenalaistaa ratsastajan pyyntöä. Myös ensimmäisen kerran mua harmittaa että siitä on joskus luovuttava. Toivon jo nyt että se pääsee sellaiselle joka ymmärtää tuon hevosen laadun esteillä.

En ole IKINÄ tehnyt näin upeaa kilpailutuloslistaa kenenkään hevosen kanssa. Vain muutamia pudotuksia ja tasan yksi kielto. Jokainen rata kuitenkin on ollut nolla tai lähes nolla. Uskomatonta. Käsittämätöntä. Olisikohan se 130cm seuraavassa kilpailussa liikaa? Vai juuri sopivasti?

- Laura